Our cleaning survey opens the door to Finnish homes*
We asked Finns about their cleaning habits and behaviours—we got more than 2000 responses. Here is a glimpse into Finnish homes.
*Freska Cleaning Survey, March 2023, N=2016
Kolmasosa kokee ikkunanpesun kurjimpana
Ikkunanpesu on selkeästi epäsuosituin kotisiivouspuuha suomalaisten mielestä – todellinen ääniharava. 33 % kyselyn vastaajista äänesti ikkunanpesun vastenmielisimmäks. Kakkossijalle sijoittui imurointi 15,4 %:lla ja kolmanneksi tuli pölyjen pyyhintä 14,9 %:n äänisaaliilla.
Ikkunanpesun voi ottaa kivana hyötyliikuntaprojektina tai tilata ammattilaiset hoitamaan sen.
Keittiö on kodin sydän
Kyselystä käy ilmi, että suomalaiset viihtyvät keittiössä kokkailun lisäksi myös kuunauksen parissa. Lähes joka neljäs kertoo keittiön siivouksen olevan mielekkäin siivoustehtävä.
Perinteinen pölynimuri porhaltaa ykkösenä
82 % suomalaisita kuluttajista kertoo käyttävänsä perinteistä pölynimuria, varsi-imuri löytyy 28 % kodeista ja 14 % raportoi siivouskaapista löytyvän myös robotti-imurin. “Hyvä, että perinteisiä pölynimureita löytyy kodeista. Muodissa olevat varsi-imurit eivät ole ammattisiivoojien suosiossa. Useimmissa malleissa imuteho on valitettavan huono, akun keston takia käyttöaika liian lyhyt ja ne ovat melko painavia ja siten epäergonomisia käyttää pitkäaikaisesti. Ne sopivat paremmin yksittäisten paikkojen täsmäimurointiin kuin koko kodin siivoukseen”, kertoo Karjalainen.
Valtaosa siivoaa viikottain
42 % suomalaisista kertoo siivoavansa viikottain ja 14 % jopa monta kertaa viikossa.
Siivous aiheuttaa kränää
Siivoukseen liittyvästä kinastelusta tiesimme, mutta siivousriitoja raportoivien vastaajien määrä on harmillisen suuri. Noin 40 % vastaajista kertoo, että kotona riidellään siivouksesta joko toisinaan tai usein. Kotitöiden tasaisempaan jakamiseen on monenlaisia kikkoja projektisuunnitelmista kotityökalentereihin ja aina parisuhdeterapiaan asti. Kotisiivouspalvelu on myös hyvä tapa vähentää siivoukseen liittyvää kinastelua, joka on monen arjessa turhan suuri stressitekijä. Freskan asiakaskyselyissä on käynyt ilmi, että monelle palvelun käyttämisen ensisijainen syy on välttää siivouksesta aiheutuvaa riitelyä kotona. Kannattaa kokeilla.
Siivousvastuut eivät jakaudu tasaisesti
Vain 25 % kyselyyn vastanneista kertoo kotisiivoustöiden jakautuvan tasaisesti asukkaiden kesken. 67 % kertoo kantavansa vastuun suurimmasta osasta siivoukseen liittyvästä työstä ja 4 % kertoo puolisonsa olevan päävastuussa.
70 % häpeilee kotiaan
Suomalaisiin syvään juurtunut kotihäpeä käy ilmi nyt myös numeroina. Jopa 70 % kertoo häpeilevänsä kotinsa sotkuisuutta joko toisinaan tai jatkuvasti.
Yli puolet pitää kotisiivouspalvelua kalliina…
ja samalla yli neljännes ajattelee, että olisi onnellisempi voidessaan käyttää siivouspalvelua. Hyvä kotisiivouspalvelu ei ole halpaa, se on selvä, mutta sijoitusta on hyvä punnita sen hyötyjen kautta sekä ottaa huomioon hurja 60 % kotitalousvähennys. Tässä käytännön esimerkki säännöllisen siivouksen käyttäjän kustannuksista:
Tyypillinen Freskan asiakas tilaa 3 tuntia siivouspalvelua kotiinsa kahden viikon välein. Tuntihinta on 54 €, ja siivouksia kertyy noin 24 vuodessa.
Jos lasketaan vuosikustannukset ja jaetaan ne tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle sekä vähennetään 60 % kotitalousvähennys kokonaiskustannuksesta, asiakkaan maksettavaksi jää 4,9 € päivässä. Aika siistiä, vai mitä?
4,9 eurolla saa suurin piirtein kupposen lattea.
Tai sillä saa 72 tuntia siivouspalvelua koulutetulta ja ammattitaitoiselta siivoojalta ja aikaa tehdä jotakin muuta tai ottaa hetki rennosti.
Neljännes ihmisistä ei tiedä 60 % kotitalousvähennyksestä
Vuoden 2022 alusta asti kotitalousvähennys on ollut kotisiivouspalveluiden osalta 100 € omavastuun jälkeen 60 % ja maksimimäärä 3500 € per henkilö. Kahden aikuisen taloudessa maksimimäärä voi olla siis 7000 €. Jopa neljännes ihmisistä ei tiedä tästä.
Vähennys on hieno kannustin kuluttajille ostaa palveluita vastuullisilta toimijoilta, jotka luovat työpaikkoja ja verotuloja Suomeen. Vähennyksen tunnettuuden kasvattamisessa kyllä olisi parannettavaa, jotta sen positiivinen vaikutus kuluttajien arjessa ja yhteiskunnalle olisi vielä suurempi.